JOSKUS...: Planeetoista ja tähdistä Mayojen maailmassa osa 1

"TOTTA JA TARUA"

Nämä tekstit sisältävät läpikäynnin planeetoista ja tähdistä, joita mainitaan ”Maya-yhteyksissä” ja José Argüellesin "nykymaya" teksteissä.

Keväällä 1992 askeleeni kääntyivät tietoiselle vaellukselle "mayamuistoissa. Punnitessani viitekehystä näihin asioihin valitsin alussa sellaiseksi José Argüellesin nykymaya käyttö- ja apuvälineet Uniloitsun (Dreamspell) ja Telektonin.

Herätellessäni Mayatietoa itsessäni törmäsin luonnollisesti matkani varrella myös eri taivaankappaleisiin. Keräsin vuosien mittaan tietoja eri lähteistä, tieteellisistä ja "ei-tieteellisistä" kolmannen ulottuvuuden katsantokannan mukaan. Itse olen mielestäni näitä taivaankappaleita pohtiessani saanut valaistusta aivoituksilleni, ja vastauksia moneen päässäni pyörineeseen kysymykseen. Taivaankappaleet ovat joko kiertotähtiä eli planeettoja, tai (kiinto)tähtiä eli aurinkoja. Käytän mielessäni aina erityisnimi-merkintää Aurinko ja Kuu aurinkokuntamme vastaavista taivaankappaleista erotuksena muista auringoista ja kuista, joilla on omat erityisnimensä.

Taivaankappaleista ja maailmankuvasta

Tieteellinen, niin kuin kolmiulotteinen maailmamme sen tavallisesti ymmärtää, on sitä, mitä tässä maailmassa pystytään jotenkin mittaamaan ja aistein havaitsemaan. Se on yksi todellisuuksistamme - joka on muuttumassa. Samanaikaisesti tiedämme, että kaikki maa-ilmat ja ulottuvuudet tämän todellisuuden ulkopuolella ovat olemassa.
uillakin taivaankappaleilla on elämää - toisissa ulottuvuuksissa. Me vain emme NÄE sitä, koska värähtelemme eri nopeudella. On myös olemassa taivaankappaleita, joita emme näe ollenkaan juuri tämän eri värähtelynopeuden takia.

Nykyisen tieteen rajoitus on ollut myös mielestäni se, ettei se ole hakenut ihmisten alkuperää muualta kuin Maapalloltamme. Tiedemiehet eivät ehkä uskalla "katsoa tähtiin", vaikka muut lähteet pitävät sitä itsestään selvänä. Joskus olen miettinyt näitä yksinkertaisia "totuuksia". Ihmiskunnan historiassa kerrotaan esimerkiksi, että intiaanit, myös Mayat, "tulivat Amerikkaan Aasiasta Beringin salmen yli ennen mannerten eroamista". Mutta mistä he tulivat Aasiaan aikoinaan??? Tätä kysymystä en ole nähnyt esitettävän. Kaikki ovat tulleet "jostakin johonkin" virallisessa historiassamme. Mistä he tulivat sinne "johonkin" sitä ei mainita missään.

Oma kosketukseni valitsemiini taivaankappaleisiin on ollut, ja on, hyvin vaistonvarainen, myötäsyntyinen. Olen lapsesta saakka tuijotellut taivaalle, kotia kai etsien. Tietoinen yhteyteni "tähtiin" syntyi vuosia sitten, ikään kuin itsestään, esimerkiksi niinä vuoksina, kun toisten partiotyttöjen kanssa tuijottelin taivaalle ja opettelin tähtikuvioiden nimiä. Myöhemmin aloin jostain syystä miettiä jotain tähteä tai planeettaa. Tunsin näiden taivaan-kappaleiden "edustajien" läheisyyden, ja aloin kysellä. Vähitellen yhteydet alkoivat selvitä, joskin alussa olin koko lailla ymmällä. Kokemani opastus ilmenee erilaisina toimintoina fyysisessä maailmassani, kuten esimerkiksi tiettyinä meditaatiosarjoina, matkoina tai energiakanavointeina määrätyissä paikoissa. Minulle tämä kommunikaatio on elävä ja tärkeä osa olemassaoloani. Jotkut näistä taivaankappaleista ovat läheisiä ystäviä, vähän kuin ihmisystävät. Jotkut niistä ovat vielä uusia tuttuja. Mutta kun olemme aikamme sanoneet "moi" ja vaihtaneet kuulumisia, tulee meistä ehkä vähitellen läheisiä ystäviä.

Seulaset ja Pohjantähti olivat aina olleet elämässäni mukana, mutta vähitellen syntyä muistakin yhteyksiä. Kassiopeia "avautui" Ruotsissa 80-luvun lopussa. Tämän tapahtuman jälkeen sain myös "luvan" käydä alkuperäisessä kodissani, koska olin lopultakin alkanut viihtyä Maaplaneetalla. Lapsuuteni jälkeen tämän yhteys oli ollut "poikki", jotta olisin jaksanut elää tavallisen maaelämäni

Wienissä syntyi kesällä 1995 uudestaan yhteys Alfa Centauriin. Keväällä 1996 olin Brasiliassa konferenssissa. Tapasin siellä henkilön, jonka läsnäolo sai minut muistamaan lähtömme Venukselta. Näin temppelin, josta lähdimme. Muistin, miten meidät "käsiteltiin unohtamaan" ennen matkaa niin, ettemme päämääräämme päästyämme enää muistaisi sitä, mitä olimme oppineet ja tienneet ennen lähtöämme. Meksikossa, Tulassa suurien tolteekkipatsaiden kanssa "keskustellessani" syksyllä 1997, muistin lisää Venuksesta. Tiesin, että olin kävellyt yhden ympyrän valmiiksi. Brasiliassa pääsin myös näkemään Etelän Ristin. Linnunrata tuntui siellä olevan käden ulottuvilla. Oman elämyksensä muodosti myös Haykutake komeetan vaeltaminen tätä Linnunrataa vasten vaalean vihertävä vana perässään.

Tenerifellä tutustuin keväällä 1994 Joutsenen, talvella 1995 Orionin ja talvella 1997 Zeta Reticulin tähtikuvioihin ja opetuksiin. Tämä viimeksi mainittu ryhmä on ollut kaikkein "raskain" opettajistani. Seuraavana "tuli " elämääni Sirius, ja syksyllä 2001 aktivoitui yhteys Aldebaraniin Soturi-poikani Jannen fyysisen kuoleman yhteydessä.

Tiesin jo vuosia sitten, että Venus on ollut minulla vain "välilaskupaikka". Olen saapunut tähän universumiin Seulasten kautta. Alkuperäni ei tosin ole näistä kumpikaan. "Toimeksiantajani" tässä inkarnaatiossa on Galaktinen Sydän. Tehtäväni tässä "ajassa" on mm. auttaa ihmisiä muistamaan alkuperänsä. Meidänhän on tässä ajassa pystyttävä muistamaan tehtävämme, ja auttaa Maaplaneettaa ja aurinkokuntaamme siirtymään korkeampiin värähtelytaajuuksiin.

Mietintöjeni yhteydessä minulle on selvinnyt, että maailmankaikkeudessa on olemassa eräänlainen "alkutietoisuus". Tämä tietoisuus kehittyy vähän samaan tapaan kuin Mayasointujen tietoisuus eli "liike". Mielestäni näissä soinnuissa on symbolisesti kuvattu myös tähtien ja planeettojen synty.

Tiedemiehet kertovat, että aivan alussa oli "Big Bang" eli alkuräjähdys. Arvelen sen olleen samalla myös räjähdyksen Luojan tietoisuudessa. Aluksi Luoja tuli tietoiseksi itsestään sen jälkeen kun Hän oli "jakaantunut", eli tiedostanut heijastuksen omasta itsestään. Tämä vastaa mielestäni symbolisesti solun ensimmäistä jakaantumista "hedelmöitymisen" jälkeen. Koska Luoja oli "yksin" solunjakaantumista ennen, oli kysymyksessä eräänlainen "partenogeneettinen" hedelmöityminen. Luoja oli ilmeisesti "feminiininen", koska ainoastaan naispuolinen olento pystyy lisääntymään tällä tavalla ilman paria.

Luojalta perimme "tietoisuusohjelmoinnin", joka on seurannut meitä tietoisuutemme kaikkein varhaisimmasta pisteestä, ja joka on edelleen olemassa DNA-rakenteessamme. Tietoisuus on meissä ihmisissä. Se on tähdissä/taivaankappaleissa. Kosminen Sielu etsii taivaankappaleille sopivan synnyin- ja kasvupaikan, aivan sanoin meidän oma Ylisielumme hakee sen meille ihmisyksilöille. Pystymme olemaan yhteydessä taivaankappaleiden tietoisuuden sieluun, samoin kuin pystymme olemaan yhteydessä kaikkeen ympärillämme olevaan.

Huomasin kerran lepotilassa hupsahtaneeni kiven tietoisuuteen, ja kun olin tässä tietoisuudentilassa, pystyin hämmästyksekseni kommunikoimaan Etelä-Amerikan Andien kanssa. Myöhemmin olen todennut tämäntyyppisen kommunikoinnin olevan mahdollista kaikkien elementtien edustajien kanssa. Kommunikointi tapahtuu eräänlaisena tietoisuutena, jolle en toistaiseksi ole pystynyt antamaan sanallisen ilmaisun muotoa. Tämä kommunikaatio on olemassa, olemmepa tietoisia siitä tai emme. Kutsun sitä nimellä "universaalinen tietoisuus". Tämä tietoisuus kytkee meidät yhteen KAIKKEUDEN kanssa - Luoja mukaan luettuna. Informoimme tällä tasolla kaikki aikeemme, ajatuksemme ja tekomme yhteiseen tietoisuuteen. Avaruuden "intelligenssi" lukee meitä, samoin kuin ympärillämme olevan luonnonkin intelligenssi. Ja näin jokainen meistä vaikuttaa KAIKKEEN, myös jokaiseen kanssaihmiseensä. Tämä vuorovaikutus ja sen vuorovaikutus kaikkeen ja kaikkiin ei ole vielä jokaisen ihmisen päivätietoisuudessa. Me olemme, joka ainoa, omassa persoonassamme ja omilla ajastuksillamme, enemmän kuin teoillamme, vastuussa maailmamme laadusta ja siinä esiintyvistä ilmenemismuodoista.

Tästä syystä on tärkeää, että olemme tietoisia yhteydestä niihin tähtiin, jotka ovat saavuttaneet korkeamman tietoisuuden ja kehityksen. Tämä yhteys voi tapahtua esim. siten, että pyydämme "yhdistämistä" Korkeamman Minämme kautta siihen tähteen/taivaankappaleeseen, joka kussakin tilanteessa pystyy auttamaan parhaiten, esimerkiksi kirkastamalla ajatuksia tai muuntamalla "näkökenttää".

Mayakalenterin kolmentoista soinnun kuvaama henkinen kehitystie on voimassa kaiken kehityksen symbolisena kuvauksena. Mittakaavat eli skaalat vaihtelevat, mutta ovat rinnastettavissa toisiinsa.

Jumalia ja tähtiä

Mayat olivat perehtyneet taivaankappaleiden liikkeisiin. He pystyivät jo kauan sitten laskemaan asioita, joita vasta nykyisten apuvälineiden kanssa tiedemiehet ovat havainneet todeksi. He rakensivat pyramidinsa niin, että he pystyivät tekemään havaintoja ja laskelmia eri tähtien ja planeettojen suhteen.

Jokaisella Meksikon tai Guatemalan pyramidialueella, jolla olen käynyt, oli joko observatorio tai muita tärkeitä taivaankappaleiden tarkasteluun viittaavia rakennuksia. Tällaisia paikkoja olivat Monte Alban, Chicchen Itza, Palenque, Teotihuacan. Myös Tulum Karibian meren rannalla on rakennettu tähtien tarkastelua varten. Tulumilaiset ovat ilmeisesti myös käyttäneet peilejä apunaan havaintoja tehdessään.

Mayakansan juurien oletetaan olevan Seulasilla. Tämä tähtiryhmä mainitaan myös Kreikan mytologiassa. Heillä on tarina Seulasista, seitsemästä sisaruksesta. Nämä olivat Pleionen ja Atlaksen tyttäret nimeltään Maia, Merope, Elektra, Taygyete, Alcyone, Keldin ja Sterope. Tyttäret antoivat Orionin vietellä itsensä. Isä Atlas suuttui tästä ja muunsi sekä tyttärensä että Orionin tähdiksi. Maia tyttärestä tuli Hermeksen äiti. Merope avioitui tavallisen kuolevaisen kanssa. Merope on valovoimaltaan heikoin Seulasten tähdistä. Sen sanotaan johtuvan siitä, että Merope häpeää epäsäätyistä avioliittoaan.

Löysin "tähtipaperikasoistani" Hermeksen vision (Hermes Merkurius Trismegistus). Mielestäni se sopii tähän yhteyteen, vaikkakaan se ei ole varsinainen perinteinen "Mayateksti" sillä tavalla kuin kenties olemme oppineet käsittämään Mayan. Vaikka - lopultahan kaikki on vain yksi...

Hermeksen visio

Eräänä päivänä Hermes nukahti mietittyään ensin asioiden alkuperää. Hänen kehonsa vajosi syvään tunteettomuuden tilaan. Mutta mitä syvemmälle se vajosi, sitä korkeammalle avaruuteen hänen henkensä nousi. Hänestä tuntui siltä, että suunnattoman suuri epämääräisen muodon omaava olento kutsui häntä nimeltä.

- Kuka sinä olet? Hermes kysyi närkästyneenä.

- Minä olen Osiris, korkein älykkyys, ja minä voin paljastaa sinulle kaiken. Mitä toivot?

- Toivon saada nähdä olentojen alkulähteen, oi jumalainen Osiris, ja oppia tuntemaan Jumalan.

- Toiveesi on täyttyvä.

- - -

- Nosta silmäsi ja katso! Osiris sanoi.

Hermes katsoi ylöspäin ja näki ihmeellisen näyn. Loputon avaruus, tähtien peittämä taivas ja sen seitsemän loistavaa sfääriä ympäröi hänet. Yhdellä ainoalla katseella hän tajusi yläpuolellaan seitsemän läpinäkyvän pallon kaltaista taivasta, joiden tähtikeskuksessa hän oli. Alinta taivasta ympäröi Linnunrata vyön tavoin. Jokaisessa sfäärissä kiersi planeetta geniuksen seuraamana.

Planeettojen geniukset olivat erilaisia muodoltaan, ominaisuuksiltaan ja loistoltaan. Hermeksen tarkkaillessa häikäistyneenä ihanien planeettojen majesteettisia liikkeitä ääni sanoi hänelle:

- Näe, kuule ja ymmärrä! Sinä näet elämän seitsemän sfääriä. Niiden läpi tapahtuu tähtien putoaminen ja kohoaminen. Seitsemän geniusta ovat Sanan-valon seitsemän sädettä. Jokainen heistä hallitsee yhtä Hengen sfääriä, yhtä vaihetta tähden elämässä. Lähinnä sinua on Kuun genius, hän, joka hymyilee rauhoittavasti hopeasirppi päälaellaan. Hän hallitsee syntymän ja kuoleman yli. Hän päästää sielun kehosta ja vetää sen loisteeseensa. - Hänen yläpuolellaan kohottautuu kalpea Merkurius kädessään tiedon sisältävä kadusseussauva, näyttäen tien alaspäin tai ylöspäin matkalla oleville tähdille. - Hieman korkeammalla istuu Venus Amorin peilin kanssa, johon tähdet toisinaan unohtavat itsensä ja toisinaan tunnistavat toisensa. - Hänen yläpuolellaan kohottaa Auringon genius väärentämättömän kauneuden voitonpuhalluksen. - Vielä korkeammalla heiluttaa Mars oikeuden miekkaa. Kruunaten vaalean-sinisen sfäärin pitää Jupiter kädessään korkeimman vallan, jumalaisen intelligenssin, valtikkaa. Eläinradan merkeistä maailman reunalla, kantaa Saturnus universaalisen viisauden palloa".

- Minä näen, Hermes sanoi, nämä seitsemän piiriä, jotka pitävät sisällään sekä näkyvän että näkymättömän maailman. Näen Sanan-valon seitsemän sädettä, ainoan Jumalan, hänen, joka lävistää nämä maailmat, ja hallitsee niitä näiden säteiden avulla. Mutta, oi mestari, miten tapahtuu ihmisten vaellus kaikkien näiden maailmojen läpi?

- Näetkö, vastasi Osiris, kuinka loistava kylvö putoaa Linnunradan piiristä alas seitsemänteen sfääriin? Se sisältää sielujen siemenet. Kevyen sumun lailla he elävät Saturnuksen sfäärissä, autuaina, huolettomina, tiedottomina onnestaan. Mutta siinä määrin kuin ne vajoavat sfääristä sfääriin, he saavat ylleen aina raskaamman kaavun. Jokaista inkarnaatiota kohti he saavat jonkun uuden ruumiillisen aistin, joka sopii siihen paikkaan, mihin he laskeutuvat. Heidän elämänvoimansa lisääntyy. Mutta kun he saapuvat karkeampiin kehoihin, he unohtavat muistinsa taivaallisesta alkuperästään. Näin tapahtuu sielujen laskeutuminen, sielujen, jotka ovat lähtöisin jumalaisesta eetteristä. Yhä voimakkaammin kytkettynä materiaan ja juopuneena elämänhalusta, he syöksyvät kuin tulenlieska, väristen himosta, läpi tuskan, rakkauden ja kuoleman laaksojen aina alas maavankilaansa asti, jossa sinä itse nyt kieriskelet, Maan tulikeskuksen pidättelemänä, ja missä jumalainen elämä vaikuttaa sinusta tyhjältä unelta."

Teksti on julkaistu Kulta-Aika lehdessä vuonna 2002

©Gracia Penttinen
Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan.

Sarjan muut osat