Kuvitelkaamme valmistavamme homeopaattisen
lääkeaineen, jonka perustana on jokin perusliuos, peräisin eläin-, kasvi- tai
kivikunnasta. Sekoitamme kyseistä liuosta suhteessa 1:1 lähdeveteen.
Syntyneessä liuoksessa perusliuoksen osuus on täsmälleen puolet. Kirjoitamme
seosta kuvaavan luvun osoittajaan luvun yksi ja nimittäjään luvun kaksi, ½. Sen
jälkeen poistamme liuoksesta 90 % ja korvaamme määrän lähdevedellä.
Ravistelemme nyt syntynyttä uutta laimennosta rytmisesti täsmälleen 100kertaa.
Tämän perusliuoksen osuus sekoitteessa on vain 1/20 osa. Poistamme jälleen
tästä uudesta sekoitteesta 90 % ja korvaamme poistamamme määrän lähdevedellä ja
ravistamme taas 100 kertaa. Tämän toisen ravistelun jälkeen lääkeaineen osuus
liuoksessa on 1/200 osa. Jos jatkamme vastaavasti, meillä on 23 ravistelukerran
jälkeen liuos, jonka voimme kuvata luvulla 1/200000000000000000000000 (=23 kpl
nollia).
Liuotteen ohennus
on tässä vaiheessa niin suuri, ettei alussa mukana olleesta lääkeaineesta ole
jäljellä yhtä ainoaa atomia. Siitä huolimatta tämä lääkeaine vaikuttaa
edelleen. Voimme sitten jatkaa ohentamista vaikkapa niin kauan, kunnes voimme
kuvata lopputuloksen luku 1/50.000 nollaa. Tätä liuosta voimme verrata siihen,
mitä tapahtuu kun sormustimellinen lääkeainetta kaadetaan valtamereen.
Alkuperäinen substanssi vaikuttaa edelleen, vaikka siitä ei enää löydy
pienintäkään jälkeä, ja tämä vaikutus pystytään fysikaalisesti myös mittaamaan.
Siihen tarvitaan laite nimeltä spektrometri, jonka mittaamiskyky kattaa kaikki
värähtelytaajuudet nollahertsistä megahertseihin
Alati muuttuvat klusterit
Vesimolekyylit
ovat kuin pienen pieni mikro-olentoja, ainoastaan yhden
kymmenmiljoonasosamillin kokoisia. Näitä satojen vesimolekyylien muodostamia
röykkiöitä kutsutaan yleisesti nimellä klusterit. Veden haihtuessa
vesimolekyylejä on klusterissa vähintään 50. Kun sitten mikä aina tahansa
joutuu veteen, vesimolekyylit ympäröivät sen välittömästi. Samalla veden
rakenteen sisäinen järjesty muuttuu.
Tämä ymmärtämiseksi
leikimme taas mielikuvituksella. Kuvittelemme aluksi pienen suolahiukkasen,
joka on vielä vesimolekyyliäkin pienempi. Tipautamme tämän suolamolekyylin
veteen. Suolan kemiallinen kaava on NaCl. Sen muodostavat atomit natrium (Na)
ja kloori (Cl). Vedessä näiden atomien keskinäinen yhteys katkeaa ja ne
joutuvat toisistaan erilleen, kumpikin vesimolekyylien ympäröimäksi. Voimme
kuvata natriummolekyylin pienenä punaisena karamellina. Nyt kuvittelemme miten
lapsi kerää punaisen natriumkaramellin ympärille legopalasista
(vesimolekyyleistä) rakennelman, joka vähitellen kätkee sen sisälleen. Sitten
lapsi kokoaa viereen vastaavan rakennelman, joka kätkee sisäänsä vihreän
kloorikaramellin. Vihreällä
kloorikaramellilla on kemiallisen alkuainejärjestelmän mukaan erilainen
järjestysluku kuin punaisella natriumkaramellilla.
Samalla tavoin
kuin punaisen karamellin yhteydessä, lapsi laajentaa rakennelmaan myös vihreän
karamellin ympärille. Koska ”karamellien” kemiallinen järjestysluku on
erilainen, on myös rakennelmien ympärille syntyvän vesimolekyylin muoto
erilainen, olkoonkin, että tämä rakenne syntyy useista sadoista
vesimolekyyleistä. Vastaavat siirtymät veden molekyylirakenteessa siirtyvät
sitten liuosta ravistettaessa ympäröiviin vesiklustereihin, vaikka niissä ei
ole jäljellä lainkaan alkuperäistä substanssia, tässä tapauksessa natriumia ja
klooria. Aivan samanlainen on se homeopaattinen vaikutustapa, jonka mukaan aine
vaikuttaa edelleen, vaikka materiaalisesti sitä ei enää löydy hitustakaan.
Tämä periaatteen
mukaan voimme ymmärtää, että kupillinen verta mereen kaadettuna leviää
kolmiulotteisesti kuin informaatiota sisältä pikatiedote. Meressä uiskentelevat
hait pystyvät mm. fyysisesti tunnistamaan veren vaikutuksen aina 15 km:n
etäisyydelle.
Rankka infotulva
Jos nyt
kuvittelemme, että normaalit aineenvaihduntamme poistotuotteet, erilaisten
lääkkeiden, yskänsiirappien, ehkäisypillereiden, röntgenvarjoaineiden ja
psykofarmiakan jäänteet kulkeutuvat käymälöiden, puhdistuslaitosten ja jokien
kautta meriin. Sinne ajautuvat myös maataloudesta homeentorjunta-aineet,
rikkaruoho- ja hyönteismyrkyt. Pelkästään Länsi-Euroopan valtioista
Pohjanmereen ajautuu 12.000 tonnia lyijyä, 7.000 tonnia erittäin myrkyllistä
kadmiumia, sekä 5.000 tonnia vielä myrkyllisempää elohopeaa, mainitaksemme
näistä raskaista metalleista vain nämä kolme myrkyllisintä. Sen lisäksi mereen
ajautuu talouksista ja kemiallisesta teollisuudesta lisää aineita. Vuonna
1993käytössä oli jo 13 miljoonaan luetteloitua kemiallista yhdistelmää.
Kun nämä kaikki
aineet joutuvat valtameriin, ne sekoittuvat suunnattomiin vesimääriin, ja
samalla tavoin kuin laboratoriossa tapahtuvassa ravistelussa, merissä syntyy
nyt tuulen ja aaltojen vaikutuksesta jättiläismäisiä korkeapotenssisia
yhdistelmiä, joiden vaikutus on sama kuin homeopaattisten aineiden Tämä tosin
tapahtuu toivomattamme, emmekä pysty vielä edes tunnistamaan tapahtuman
traagisuutta kokonaisuudessaan.
Info säilyy klustereissa
Tapahtuneen koko
laajuus paljastuu vasta silloin, kun toteamme, että mereen johdetut aineet myös
jäävät sinne, ja että vesi on ominut niiden fysikaaliset sormen jäljet. Meristä
haihtuva vesi kantaa tämän homeopaattisen vaikutteen mukanaan sadepilviin,
jotka sitten kaatavat taltioidun tietonsa hedelmäpuiden ja vihannesten päälle.
Viinirypäleissä on tällöin luonnollisesti myös lyijyn, kadmiumin, elohopean ja
ehkäisypillereiden vaikutus, joka siirtyy edelleen näistä rypäleistä
valmistettuun viiniin. Sama tapahtuu luonnollisesti, olipa sitten kyseessä
konjakki, armanjakki, slivowitz, vodka tai vattulikööri.
Ketju jatkuu
Laitumella
käyskentelevät lehmät syövät informaatiosaasteista heinää ja juovat yhtä lailla
saasteista vettä pystyäkseen tuottamaan riittävästi maitoa. Maidosta
valmistamme voita, kermaa, jogurttia, juustoa - kaikki informaatiosaasteista.
Samoin kuin ihmisillä, myös eläinten kehojen painosta 70 % on
informaatiosaasteista vettä, joka aikaisemmin oli imeytynyt sateesta maahan.
Tämä vesi laskeutuu maassa oleviin Lähteisiin ja pumpataan sieltä
vesilaitoksiin. Tätä vettä myydään vähitellen kemiallisesti ja fysikaalisesti
puhdistettuna, hyväksi luokiteltuna, pullotettuna juomavetenä. Kun syömme
lihaa, syömme myös kaikkien niiden aineiden vaikutuksen, jotka ovat ajautuneet
ulostuksissa meriin. Kaikki, mitä voimme syödä tai sjuoda, on
informaatiosaasteista, johtuen liian huolimattomasta veden kohtelusta.
Saasteinformaation poistamiseen useita
Runsas puoli
vuosisataa sitten itävaltalainen metsänhoitaja Viktor Schauberger löysi älykkään luonnon tarkkailutapansa ansiosta
uraauurtavan uusia, perustavaa laatua olevia tietoja vedestä. Hän totesi muun
muassa, että vesi pystyy puhdistautumaan sekä kemiallisesti että
fysikaalisesti, myös siihen liittyvästä informaatiosta, jos se virvelöidään
(pyörteissä), Tämä tapahtuu myös jokien ja purojen luonnonmukaisissa
juoksuissa.
Vahinkoaineinformaatio
pystyttäisiin purkamaan myös röntgensäteiden avulla, mutta samalla luotaisiin
muita myrkyllisiä yhdistelmiä. Muita epäsuotuisia mahdollisuuksia ovat veden
magnetisointi ja sen käsitteleminen lasersäteillä. Jotta informaatio voidaan
purkaa, on lisättävä energiaa.
Eräs erittäin
tehokas, mutta myös erittäin korkeakustannuksinen menetelmä on veden
lämmittäminen 400 C asteeseen, jolloin siinä oleva informaatio häviää. Tähän
tarvitaan paitsi suunnatonta energian lisäystä myös kallis painekattila.
Tosiasiallisesti kaikkein tehokkaina ja samalla kaikkien sivuvaikutukseton
menetelmä näyttää toistaiseksi olevan moninkertainen virvelöintiprosessi, jossa
yhteydessä vesi joutuu käymään läpi luonnonmukaisen itsepuhdistusprosessin.
Yksinkertainen
veden virvelöinti ei kuitenkaan oleva siittävä syvälle ulottuvan informaation
purkamiseksi. Yksinkertaisesti ilmaistuna: veden virvelöinti on tarpeellinen
”elävän veden” synnylle, ja mitä tehokkaampi tämä virvelöinti on, sitä tarkempi
on veden itsepuhdistuminen.
Vaikutusaste
miten tarkkaan vahinkoaineinformaatio puretaan vedestä, riippuu selvästi
käytetystä menetelmästä. Uusimman tiedon mukaan tehokkaimmalta vaikuttaa
menetelmä, jossa vesi joutuu laitteen rakenteen vuoksi itsestään syntyviin
sähkömagneettisiin pyörteisiin, joissa veden suunta muuttuu jatkuvasti. Tästä
johtuu voimakas mekaaninen virvelöinti, mikä tapahtuu ilman lisättyä
sähkövirtaa, samanaikaisesti kun siihen vaikuttaa voimakas magnetisointi. Tämän
jälkeen fyysisistä sormenjäljistään perusteellisesti puhdistettu vesi
energisoidaan ja se saa valtavan määrän hyödyllistä luonnoninformaatiota. Se
alkaa elää optimaalisella tavalla. Sen biologinen laatu on paras mahdollinen,
erityisesti siitä syystä, että se sisältää suuren määrän quasi-kiteistä vettä.
Suodattaminen ei ole ratkaisu
Tieteellisesti
suoritetut tutkimukset osittavat yksiselitteisesti, että suodattaminen pystyy
poistamaan vahinkoaineet vedestä. Yleisesti ihmiset sitten luulevatkin, että
riittää kun vedestä suodatetaan siinä olevat vieraat ainesosat. Kuitenkin ne
miljoonat eri vaikutukset homeopaattisessa mielessä, jotka ovat varastoituneet
veden muistiin, juomme tämän suodatetun veden mukana edelleen.
Veteen jäljelle
jääneet aineet eivät siis ole se, mikä meitä vahingoittaa, vaan tämän vedet
sisältämät epäsuotuisat värähtelytaajuudet.
Gangesin puhdas informaatio voittaa lian
Se, että saammeko
vedestä tarpeeksi elämää edistävää informaatiota, ei olekaan riippuvainen
siitä, onko juomamme vesi kemiallisesti tarkeasteltuna ”puhdasta”, tai jopa
suorastaan likaista. Kuulostaa varsin ristiriitaiselta, mutta hyvä esimerkki
tästä on intialaisten pyhä virta Ganges. Kyseinen joki on yksi planeettamme
likaisimmista vesiväylistä. Sitä rasittavat lukuisat mätäpaiseet. Polttopuun
puutteen vuoksi monet Gangesin rannoilla poltetut ruumiit palavat vain
osittain. Tulen sammuessa nämä puolipalaneet ruumiit heitetään pyhään virtaan
yhdessä puiden palamisjätteiden kanssa. Puoleen sääreen ulottuvassa vedessä
naiset pesevät perheensä likapyykit. Intialaisten pyhinä pitämät, usein hyvin
likaiset lehmät, juovat virran rannalla ja etsivät polttavassa kuumuudessa
viilennystä sen vedestä. Meidän standardimme mukaisia puhdistuslaitoksia ei ole
lainkaan. Virralla kulkevat laivat ja veneet kuin meidän moottoriteillämme.
Useat käsityksemme mukaan toimintakelvottomat venemoottorit päästävät virtaan
öljyä ja bensiiniä.
Virran rannalla
sijaitseva Benares on eräs maailman tärkeimmistä pyhiinvaelluspaikoista. Se
kutsuu rituaalikylpyyn, jossa kerjäläiset ja sairaat, joilla on avoimia ja
märkiviä haavoja, saavat parannuksen tässä pyhässä virrassa. Mutta eivät vain
intialaiset pyhiinvaella Benaresiin, myös useat eurooppalaiset Intian-kävijät
kylpevät tässä vedessä.
Länsimaisen
näkemyksen mukaan olemme helposti sitä mieltä, että nämä henkilöt löytävät
virrasta lähinnä jätevettä – mutta he eivät kuitenkaan edes sairastu siitä.
Rantakylien köyhät asukkaat ammentavat virrasta juomavettä kannuihinsa ja
sankoihinsa saamatta terveydellisiä ongelmia juomisesta. Olkoon Ganges miten
likainen tahansa, sen vedessä on lähes täydellinen spektri elämää edistävää
informaatiota. Samoin on laita Etelä-Ranskassa olevan Lourdesin ihmelähteen
vedellä. Tämä on todettu spektrometrillä, jonka skaala kattaa värähtelytaajuudet
nollasta megahertseihin. Vaikka Gangesin ja Lourdesin ihmeille ei ole
onnistuttu löytämään mitään ”tieteellistä” selitystä, ne ovat silti todella
olemassa.
Monille
varsinainen ongelma lienee se, että tähän saakka vallinnut maailmankuva järkkyy
voimakkaasti, ja että katsantokantaa on käännettävä 180 astetta.
Käsitteellä
”looginen” ymmärrämme ilmeisesti tieteellisesti vahvistettua tosiasiaa, joka on
uskottava ja vastaa todellisuutta. Toisaalta sanan ”myyttinen” alkuperäinen
merkitys ei ole ”sadunomainen, mielikuvituksen luona”, vaan sen tarkoitus on
viitata henkiseen, ei-materiaaliseen todellisuuteen. Tämä todellisuutta
yksinomaan materiaalisesti ajatteleva nykyinen tiede ei ole pystynyt tajuamaan,
vaan pitää sitä kuviteltuna vastakohtana kolmiulotteiselle tilalle.
Ei-materiaaliset ulottuvuudet voivat kuitenkin ilmentyä kolmiulotteisessa
tilassa, ja olla siten ihmisten tunnistettavissa. Tätä jumaluuden havaittavaksi
ilmestymistä kreikkalaiset kuvasivat Mythoksena, joka esim. saksankielessä
kuvataan sanalla ”ilmestys”. Vanhoissa korkeakulttuureissa kuului itsestään
selvään tietämiseen tietoisuus yhteistyöstä korkeammissa maailmoissa toimivien
olentojen kanssa.
Peter Gross, diplomi insinööri.
Käännös saksankielestä: ©Gracia Penttinen
Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan.
Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan.
Artikkeli on julkaistu Minä Olen lehdessä 4/2001
Peter Grossiin
liittyvät kirjoitukset
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar